Parvensa ajokana nokittuna alimpana
Kyni kiusaajansa ja katosi
Kun enemmistö söi lajitoveriaan
Oli syötävänä tabujen tabletti
Lisääntymiskykyinen kannibaali
Nyt kana pioneerina lentää raketillaan
Tuhatta Marsiin älyä etsimään
Sillä Maassa nokitaan syitä ja sattumia
Klimppeinä keitosta pohjaan poltetusta
Ei halua kuolla
Ei vielä ei vielä
Eikä tarvitsekaan
Ei koskaan palaa
Eikä tarvitsekaan
Lentorataa ei parvessa muuteta
Pysyvyyskö hyve jatkumo vakio
Pelko tulevasta on kuin korpinmusta avaruus
Jotkut jahtaavat ikiaikaista nuoruutta
Vaan kaikki tiet kiertävät kehää
Santsatessa, santsatessa
Ei kukaan koskaan palaa
Eikä tarvitsekaan
KOPIO KOPIOKONEEMME
TAAS HOKEE TAAS HOKEELAA ALKUUN
ALKUUN
KOPIO KOPIOKONEEMME
TAAS HOKEE TAAS HOKEELAA ALKUUN
ALKUUN
TALLENNE TALLENNEI KOSKAAN
SOI MAAN SOIMAAN LOPPUUN
LOPPUUN
Kopio, kopio, kopio, kopio, kopio, kopio, kopio, kopio, kopio...
Hiljaa.
Hiljaa!
HILJAA!