me iÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäisyydessÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä leijuimme,
minÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä ja mun velikatras tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä:
se mitÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂällÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä tapahtuu, on kun
uinuva ruumis toiseen tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂömÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂähtÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä,
meitÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂ' on veljiÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä seitsemÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän
vaellusretkiajelullaan:
oppaana syÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂöppÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂö Cassin mamma,
tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂämÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂästÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä tukehtuu pullaan...
ja alkuasukkaalla ratsasti
pÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäivÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäntasaajan diktaattori,
vierellÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän verikoiransa
kuin Placido Aidaa liversi.
kauhoi hiiliÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä hornaan kai
nuo: koira ja sen isÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäntÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä.
lapiot lainatavaraa, vaan kummallakin
oma hÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäntÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä...
ja pilvivyÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂöllÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä vetelehti
marakatteja Marokon,
ne huusi:" jonot on jo helvettiinkin!
viininjuojat varokoon!"
Oi Allah, me uhrattiin kaikki kuusi
pullollista...
ja jos mamma Cass niistÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä selviÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä,
saatamme lÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂöytÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä
luvatun maan.
ja jos helvetti on tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäynnÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä, Saatana joutuu
seisomaan.
me iÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäisyydessÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä leijuimme,
poikkesimme tietÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä kysymÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän...
suuren risteyksen viisas vanhus,
ymmÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂärtÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂämÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂättÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä ÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂännettÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäkÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän,
korvaan supattaa ja lujaa hakkaa
mun selkÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä ja sen balalaikkaa,
viekoittelee veljistÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä yhden
ja meidÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂät viittoo vÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂärÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän paikkaan...
jossa joku Guyanan pastori
sylki suupielissÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän saarnas niin
ettÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä Simeonin ja Timon
puhui lapsikseen ja pyÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂörryksiin
me muut taas emme oikein tienneet,
minne menisimme,
mutta sinne emme ainakaan
jos joutuu Saatana, seisomaan...
ja pilviyÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂöllÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä vetelehti
marakatteja, Allah ja
Haukiputaan huorakuoro:
naisia ilman housuja!
ja muutamia meistÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä ei matkaa jatkamaan saa...
kun nuo kolme on jo taivaassaan,
me kaksin vaan
matkataan.
ja jos helvetti on tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäynnÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä,
Saatana joutuu seisomaan.
ja me iÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäisyydessÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä leijuimme,
minÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä ja nainen nÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂälkÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäinen...
minÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä olin hÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäneen,
ja iÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäisyyteen,
ja iÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäisyys minuun tyytyvÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäinen.