Ezkimo - Entinen Lyrics

KERTIS:
"niin selvin sanoin sain, mä kuulla sen,
nyt että oisin vain, se entinen.
mä sua ymmärrän, en mitään voi.
nään teidän lähtevän ja jossain soi. (mitä, mitä, mitä...)"

se oli ihanaa aikaa, ku yhes olla alettii
siin täytyy olla jotain taikaa, se on salettii.
perustaa tulevaisuudelle kahen viikon jälkee valettii,
mietittii et miten sit isona mennää naimisiin.
ärsytettiin maikkoja ja mun vanhempii,
ku kumpikaa ei aamull halunnu lähtee istuu koulun pulpettii.
juteltii, dokailtiin ja mun sängys maattiin
toistemme kainalois muulle maailmalle haistatettiin.

mä olin onnellisempi, ku ikinä ku sain pois sun vaatteet,
mut auringon jälkeen sade, ilon jälkee kyyneleet
ne ajat ohi, eikä nee tuu takas.
sun pitäis tajuta, miten sä voit ees olettaa,
et mä saattaisin viel jotain haluta.
koska sit sä tulit niin, mustasukkaseksi,
miten hyvä voi muuttuu niin pahaks, miltein väkivaltaseksi
en mä tiiä olisinks menny kihloihin,
tai miettiny häitä jos olisin tienny,
et vedät viisii erilaisii psyyke lääkkeitä.

(KERTIS)
(mitä, mitä, mitä...)

sit alko tulee niit sääntöi, mä en saanu tsiigaa baywatchii tv:stä,
enkä viipyy kahta minuuttii kauempaa wc:ssä.
sanoit mua luuseriks, kaikkien mun frendien ees ja
luulit ett mä oon käyny jokaisen tutun muijan persees.
samal mun vanhemmat alko huolestuu, poikani
hiljaiseksi on muuttunu, mä aloin dokaa,
ett olisin tarpeeks turtunu, kestää kaiken sen paskan painon
ja jos en ollu tarpeeks murtunu, enkä voinu tilanteelle mitää,
ku luulin ett ei rakkaus oo muuttunu.

must tuntuu ett sä nautit siit ett pystyit vetää mua pleksii,
potkii mua kiveksii ja saada mun olon paskaseksi.
mut sit mä tapasin toisen tytön, jolle pystyin eka kertaa
avautuu, olee vaa sylis, ja itkee ja parkuu.
se kerto mulle, miten väärin itelleni mä tein
ja näytti miten sairas tilanne oli,
ku en pystyny sitä enää näkee, mut nyt mull on hyvä olla,
älä mulle soittele, en haluu nähä sua ikinä
mahollisimman kauas pois mene!

(KERTIS)
(mitä, mitä, mitä...)
vastaa, koita nyt vastata....(mitä, mitä, mitä...)
-Jossu

sanna on kuollu mitä mä oon menny tekemään,
se soitti ja mä käskin, kauas pois menemää.
hei ämmä tää on sun syytäs,
sä olit se joka meidät erotti,
nyt ainoo nainen ketä mä oon rakastanu,
elämänsä lopetti, sä aivopesit mut uskoo,
meni muka jotenki huonosti,
mitä siit, jos se kerran mua puukotti.
se on ihan normaalii, sitähän sattuu kaikille. (hei, hei, rauhotu)
äläkä käske rauhottuu, mä lupasin sille,
ett ollaa aina yhessä, nyt ja ikuisesti. (sä oot ihan sekasin)
turpa kii, en oo sekasi vaa kossuu, viskii ja blestii
meidän piti laittaa isot housut meidän vauvalle,
taijo sanna mun vieree toho sohvalle, se halus mut takas
mitä mä teen viel tässä, kakskytyks vee ja hyvästejä jättämässä
mä pidän lupaukseni ja mä haluun sannan luo,
sano mun vanhemmille ett mä rakastan niit, ja et ruusui mulle tuo...

on tyhjä pimeä, vain jossain soi...

(KERTIS)