Loin otolliset olosuhteet
Epäterveet rakenteet
Riittävät pitoisuudet
Keuhkoille hengittää
Korpinmustaa rihmaa revin sielun riekaleista
Ja sydämessä vapaita huoneita ei oo enää
Mikä helvetti mua vaivaa?
Sädesieniä ihon alla
Jotain vielä vakavampaa
Kroonisuuden rajamailla
Esiin lipuu raatoja
Menneisyyden matoja
Korvat vielä kuulee
Niiden hämäriä puheita
Ne sanoo:
Miten edes ryömii alkuun
Uusi aamu jäätyy kohtuun
Korpinmustaa rihmaa revin sielun riekaleista
Ja sydämessä vapaita huoneita ei oo enää
Kieli nielee lohdun sanoja; ei saa selvää
Mikä helvetti mua vaivaa?
Sädesieniä ihon alla
Jotain vielä vakavampaa
Kroonisuuden rajamailla
Kaatuilen kaltevalla
Pinnalla sekavalla
Jos voisin löytää sen
Millä tappaa sisäisen Vainolaisen!
Katkonainen episodi
Kun puhelimeen ei enää vastaa
Eikä kukaan kaipaa
Hauraampaa kuin eilen
Sakeaa kuin painajainen
Homeista muiston reunaa
Kalvaen tuhlaan aikaa
Sammun lumisateeseen
Ainoat ystävät hymyilee
Staattisen kalvon, sumun takaa
Kaikki on vain harhaa!
Mikään voima ei mua saa enää muuttumaan
Tatuoituna aivoihin
Rikkinäistä tarinaa
Käännän sivuja taaksepäin
Kun painajaisesta ei pysty ulos kirjautumaan
Mikä helvetti mua vaivaa?
Sädesieniä ihon alla
Jotain vielä vakavampaa
Kroonisuuden rajamailla
Kaatuilen kaltevalla
Pinnalla sekavalla
Jos voisin löytää sen
Millä tappaa sisäisen
Vainolaisen